Loistava alkukausi 2011-12 tekee Spursin nykytuloskunnosta paljon turhauttavampaa kuin millaisena tappio Blackpoolissa ja tasurit Wolvesia ja West Hamia vastaan tuntuivat vuosi sitten. Tai ainakin hyvin eri tavalla turhauttavia.
Toisaalta viime kesästä asti on ollut tiedossa, että kauden 2011-12 loppusuoran luonteen määrittää se, miltä sijalta Tottenham löytyy ManU-kotiottelun jälkeen. Siihen päättyi kovaksi tiedetty ottelusuora muita kärkipäähän tarjolla olevia vastaan. Kukaan tuskin uskoi syksyllä, että vaikka Tottenham saa vain neljä pistettä otteluista Cityä, Liverpoolia, Newcastlea, Arsenalia ja Unitedia vastaan, joukkue on silti sarjassa sijalla kolme noiden ottelujen jälkeen.
Huolestuttavaa nykyhetkessä onkin joukkueen ilme ja sen muutos Loistavan Newcastle-ottelun jälkeen. Sen ottelun jälkeen Tottenham ei ole esittänyt kertaakaan sitä itseluottamusta pursuavaa hyökkäyspeliä, jolla tuli tulosta ja kavereita aiemmin tällä kaudella. Peli-ilo ja -ajatus olivat täysin kadoksissa jo Newcastle-matsia seuranneessa Katastrofissa nimeltä Arsenal vieraissa (jota puolestaan edelsi heikko Stevenage-ottelu).
Tämä on tietysti monen osatekijän summa. Mikään joukkue ei pelaa läpi kauden ilman notkahduksia ja heikompia vaiheita, ei edes Tottenham (heko heko). Peli-ilme ei vain voi pysyä koko ajan iloisena. Pelaajia on loukaantunut, niin kuin kauden mittaan aina väistämättä käy, Scott Parkerin suoritustaso on laskenut, Ledley King on 6 kuukaudessa vanhentunut 60 kuukautta, todellinen hyökkäyskombo on sittenkin vielä löytymättä ja niin edelleen.
Yksi hyvin erikoinen piirre nyky-Tottenhamissa on se, että parhaat eivät aina pelaa, eivät ainakaan omilla pelipaikoillaan. Gareth Balen purjehtiminen vasemmalta laidalta keskelle ja oikealle laidalla on toiminut parissa ottelussa muutamaan otteeseen, mutta useimmiten se ei ole toiminut. usein Tottenham on kärsinyt siitä, että Bale ei ole vasemmalla laidalla tekemässä sitä minkä tiedämme hänen parhaiten osaavan. (Kokonaan toinen kysymys on se, onko Balesta vihdoin tullut supertähti sanan negatiivisessa merkityksessä; filmaako hän liikaa, luuleko itsestään liikaa, uskooko liikaa kaikkea mitä hänestä sanotaan? Näinkin on väitetty käyneen.)
Huolimatta siitä, että Luka Modric ei ole vasen laitapelaaja ja Aaron Lennon tuo Tottenhamin peliin lähes elintärkeää vauhtia, Modric on laitettu vasemmalle laidalla vaikka Bale on ollut pelikuntoinen ja Lennonia on pidetty penkillä silloin, kun vauhtia olisi tarvittu (Arsenal-ottelu).
Eilisen Everton-tappion jälkeen Arry näytti siltä kuin olisi puolustautunut veroepäilysyyttäjiä vastaan.
Lähdin avauspuoliskon jälkeen Michael Monroen keikalle, jossa energiaa onneksi riitti noin satayksikertaisesti siihen verrattuna, mitä Tottenhamin pelissä oli ensimmäisellä puoliajalla Evertonia vastaan.
Redknapp puolustaa kiivaasti pelaajavalintojaan ja taktiikkaansa aina, kun joku uskaltaa niistä jotakin kysyä. Koska Arry on toimittajien kaveri ja mainio seuramies, harva toimittaja uskaltaa kysyä mitään merkittävää juuri eilisen kaltaisten ottelujen jälkeen.
Toimittajien kysymyksiä mielenkiintoisempi onkin Benoit Assou-Ekotton twiittaus tänään sen jälkeen, kun Swansea oli voittanut Man Cityn:
Onko tuo viittaus henkiseen ja taktiseen oppimiseen ihan viatonta kunnioitusta Swanseaa kohtaan, vai sisältyykö siihen piikki omia kohtaan? Tällainen nojatuolifanikin näkee, että Tottenhamin henkinen vireystila ei ole optimi. Tällä kaudella on nähty monessa ottelussa vauhdilla otteluun tuleva Spurs, eilen nähtiin jokin ihan muunlainen Spurs. Vaikka olemmekin Bennyn sanoin kaikki Newcastle-faneja maanantai-iltana, odotettavissa on, että Tottenhamin ero Arsenaliin on huomisiltana kutistunut yhteen pisteeseen, kun se viisitoista päivää sitten oli kymmenen pistettä. Ja Vaikka alla on pari viikkoa paskaa, Tottenham on silti sarjassa kolmantena suhteellisen helpolla loppuohjelmalla sekä cupin puolivälierissä, joissa vastaan tulee Bolton White Hart Lanella.
Tällä kaudella pelissä on vielä valtavasti ja voitettavaa on paljon. Voisiko kokeilla perusasioita, jotka toimivat hyvin aiemmin tällä kaudella? Kannattaisiko Boltonia (17.3.) ja Stokea (21.3.) vastaan lähteä ihan perusmeiningillä yrittämättä mitään taktista neronleimausta, joka räjähtääkin silmille kammmottavana aivopieruna, eli pistämällä Bale juoksemaan vasemmalla ja Lennon oikealla, ja tunkemalla Modric masteroimaan keskelle? Ja kovasti tekisi mieli nähdä van der Vaart jossain muualla kuin laidalla lönköttelemässä, eli tässä tapauksessa Adebayorin takana ylempänä.
Tätä nimittäin uskon Assou-Ekotton twiittinsä rivien välissä toivovan.
