Tottenham-Bolton, FA Cupin 5. kierroksen uusinta: 4-0
Maalit: Super Pav 2, Bolton 2 x oma maali.
Tietokilpailukysymys: Kuka venäläishyökkääjä on tehnyt Spursille 13 maalia 13:ssa pelaamassaan cup-ottelussa?
Vastausaikaa on FA Cupin puolivälierään Fulham-Spurs asti.
We're the Famous Tottenham Hotspur and We're Going To Wemberlee!
keskiviikko 24. helmikuuta 2010
maanantai 22. helmikuuta 2010
Up for the cup!
Harvoin on yksittäinen voitto tehnyt niin hyvää kuin Spursin 3-0-voitto Wiganissa sunnuntaina.
Aiemmin päivällä Man Cityn ja Liverpoolin matsi päättyi sopivasti maalittomaan tasapeliin, mikä loi herkullisen lähtöasetelman Tottenhamin otteluun. Voitolla noustaisiin taas nelossijalle. Ja voitto sieltä tuli, vaikka Super Pavin ensimmäiseen maaliin asti pelko oli persiissä varmasti jokaisella Tottenhamin fanilla. Joukkueemme ei edelleenkään ole kovin vakuuttava ”tappamaan” matseja, jotka periaatteessa ovat hallussa. Yhden maalin johdon puolustaminen kuluttaa kynsinauhatkin fanin sormista.
Ennen Wigan-matsia Arry oli vihjaissut, että Super Pav saatettaisiin nähdä kentällä joissakin tulevista kolmesta ottelusta. Otaksuin sen tarkoittavan muutamaa minuuttia lopusta liigaotteluissa, mahdollisesti pitempää peliaikaa cupin ottelussa. Onneksi Arry laski Pavin irti vähän aiemmin eilen. Pavin ja Modricin vaihto kentälle käänsi pelin Spursille. Luka teki upean esityön 2-0-maaliin ja oli muutenkin jollain tapaa ”tuoreemman” oloinen kuin monissa muissa otteluissa viime aikoina. Modricin palautuminen elokuussa nähtyyn kuntoon on kestänyt tuskallisen kauan. Paras terä on yhä hakusessa, esitykset ovat olleet välillä suorastaan huonoja.
Super Pavin molemmat maalit olivat hallittuja viimeistelyjä (vaikka toinen maali upposikin vasta toisella yrityksellä...). Sellaisia, jotka Peter Crouch varmasti toivoisi hallitsevansa, mutta kun ei vain hallitse. Crouchilla on ansionsa, mutta ainakin meikäläiselle hänen katselemisensa alkaa olla yhtä turhauttavaa kuin Robbie Keanen katselu viimeisten 12 kuukauden aikana.
Pavin tuuletukset kertoivat, että maalinteko taisi maistua pikkuisen hyvältä. Ja mikä upeinta, loppuvihellyksen soitua lähes koko muu joukkue – vaihtoon Pavin tieltä joutunut Jermain DeGoal etunenässä – juoksivat onnittelemaan venäläisässää. Joukkue on Pavin takana, fanit ”Give Pav a Chance” -lauluineen ovat Pavin takana – onko Arry Redknapp jo Pavin takana?
Itse en usko, että on täysin. Näyttäisi siltä, että Arry peluuttaa pärstäkertoimen mukaan, ja miehen itse seuraan tuomat pelaajat ovat etusijalla. Pav on ainoa Spursin nykyhyökkääjistä, ketä ei ole hankittu Arryn toimiessa managerina. En voi uskoa, että syy Pavin pitkään jatkuneessa penkittämisessä olisi pelkästään "asenteessa" tai "lasikuudessa" tai venäläismedialle annetuissa kommenteissa. Jotain henkilökohtaista siinä on ollut taustalla.
Allekirjoittaneelle Wigan-voitto oli tärkeä myös siksi, että se pidin sitä jonkinlaisena ennakkonäytöksenä keskiviikon cup-uusinnalle Boltonia vastaan. Tottenham on pelannut erittäin heikon alkuvuoden. Tulokset ovat olleet välttäviä, esitykset kentällä heikkoja. Erityisen huolestuttavaa on, että joukkue ei ole näyttänyt kovinkaan motivoituneelta. En nähnyt taannoista Wolves-matsia, mutta radiossa sanottiin Tottenhamin pelaajien hölkkäilleen noin 60 prosentin tehoilla. Wolves-fiaskoa seurasi ottelu Boltonia vastaan cupissa, ja mitä tapahtui. Sen sijaan että olisi ryhdistäytynyt, Tottenham oli hirvittävällä tavalla Boltonin jyrän alla avausjaksolla. Toisella jaksolla peli parani, mutta meikäläiselle ensimmäinen 45-minuuttinen Reebok Stadiumilla jätti jonkinlaisen kauhun takaraivoon. Tottenham voi olla todella huono.
Jotain ahdistavaa on siinä, että Arryn kuuluisat (?) motivointitaidot ovat tuottaneet viime viikkoina kohtalaisen heikkoja tuloksia. Kun hän tuli puikkoihin toissa syksynä, pelaajat kiittelivät äijän erinomista tsemppausta. Miksei se tsemppaus toimi enää? Vai onko pelaajamateriaali yksinkertaisesti ”apaattista”? Vai tyhmää, pelkkiä puupäitä? Harva asia on yhtä raivostuttavaa seurattavaa kuin suosikkijoukkue joka ei edes yritä.
Onneksi Wiganissa sentään yritettiin, ja onneksi tuli tulosta. Kaikista koomailuista huolimatta nelossijaan on yhä mahdollisuudet. Tuleva vierasmatsi Manchester Cityä vastaan on merkitykseltään HUIKEA. Otteluhan oli alun perin merkattu pelattavaksi 6. maaliskuuta. Jos, siis JOS eli KUN Tottenham voittaa Boltonin keskiviikkona, City-matsi siirtyy toiseen kertaan, sillä 6.-7.3. pelataan cupin puolivälieriä, joissa Tottenham matkaa Fulhamiin (jos matkaa).
Bolton-matsista ei voi odottaa mitään muuta kuin selvää kotivoittoa. Lienee aika varmaa, että Boltonin päähuomio on liigassa selviämisessä, eikä keskiviikon ottelu ole ykkäsprioriteettien listalla. Ja vaikkei olisikin, Tottenhamin pitäisi joka tapauksessa hoitaa Bolton Lanella mennen tullen.
Wigan-matsi antoi ainakein meikäläiselle luottamusta, että näin myös käy.
Ikävämpi uutinen on se, että erään huhun mukaan Aaron Lennonin nivusvamma olisi uusiutunut, ja lisätutkimukset ovat tarpeen. Jos huhu pitää paikkansa, Lennonin kausi voi hyvinkin olla paketissa. Viimeiset kahdeksan viikkoa ovat näyttäneet, kuinka tärkeä pala Lennon on Tottenhamin palapelissä. Toivotaan siis, että uutinen uudesta nivusvammasta on ankka.
Ja peukut pystyyn keskiviikkona. Jos Bolton kaatuu, Wembley on enää yhden Fulham-voiton ja sitten vielä toisen voiton päässä.
Ooh I say!!!
Aiemmin päivällä Man Cityn ja Liverpoolin matsi päättyi sopivasti maalittomaan tasapeliin, mikä loi herkullisen lähtöasetelman Tottenhamin otteluun. Voitolla noustaisiin taas nelossijalle. Ja voitto sieltä tuli, vaikka Super Pavin ensimmäiseen maaliin asti pelko oli persiissä varmasti jokaisella Tottenhamin fanilla. Joukkueemme ei edelleenkään ole kovin vakuuttava ”tappamaan” matseja, jotka periaatteessa ovat hallussa. Yhden maalin johdon puolustaminen kuluttaa kynsinauhatkin fanin sormista.
Ennen Wigan-matsia Arry oli vihjaissut, että Super Pav saatettaisiin nähdä kentällä joissakin tulevista kolmesta ottelusta. Otaksuin sen tarkoittavan muutamaa minuuttia lopusta liigaotteluissa, mahdollisesti pitempää peliaikaa cupin ottelussa. Onneksi Arry laski Pavin irti vähän aiemmin eilen. Pavin ja Modricin vaihto kentälle käänsi pelin Spursille. Luka teki upean esityön 2-0-maaliin ja oli muutenkin jollain tapaa ”tuoreemman” oloinen kuin monissa muissa otteluissa viime aikoina. Modricin palautuminen elokuussa nähtyyn kuntoon on kestänyt tuskallisen kauan. Paras terä on yhä hakusessa, esitykset ovat olleet välillä suorastaan huonoja.
Super Pavin molemmat maalit olivat hallittuja viimeistelyjä (vaikka toinen maali upposikin vasta toisella yrityksellä...). Sellaisia, jotka Peter Crouch varmasti toivoisi hallitsevansa, mutta kun ei vain hallitse. Crouchilla on ansionsa, mutta ainakin meikäläiselle hänen katselemisensa alkaa olla yhtä turhauttavaa kuin Robbie Keanen katselu viimeisten 12 kuukauden aikana.
Pavin tuuletukset kertoivat, että maalinteko taisi maistua pikkuisen hyvältä. Ja mikä upeinta, loppuvihellyksen soitua lähes koko muu joukkue – vaihtoon Pavin tieltä joutunut Jermain DeGoal etunenässä – juoksivat onnittelemaan venäläisässää. Joukkue on Pavin takana, fanit ”Give Pav a Chance” -lauluineen ovat Pavin takana – onko Arry Redknapp jo Pavin takana?
Itse en usko, että on täysin. Näyttäisi siltä, että Arry peluuttaa pärstäkertoimen mukaan, ja miehen itse seuraan tuomat pelaajat ovat etusijalla. Pav on ainoa Spursin nykyhyökkääjistä, ketä ei ole hankittu Arryn toimiessa managerina. En voi uskoa, että syy Pavin pitkään jatkuneessa penkittämisessä olisi pelkästään "asenteessa" tai "lasikuudessa" tai venäläismedialle annetuissa kommenteissa. Jotain henkilökohtaista siinä on ollut taustalla.
Allekirjoittaneelle Wigan-voitto oli tärkeä myös siksi, että se pidin sitä jonkinlaisena ennakkonäytöksenä keskiviikon cup-uusinnalle Boltonia vastaan. Tottenham on pelannut erittäin heikon alkuvuoden. Tulokset ovat olleet välttäviä, esitykset kentällä heikkoja. Erityisen huolestuttavaa on, että joukkue ei ole näyttänyt kovinkaan motivoituneelta. En nähnyt taannoista Wolves-matsia, mutta radiossa sanottiin Tottenhamin pelaajien hölkkäilleen noin 60 prosentin tehoilla. Wolves-fiaskoa seurasi ottelu Boltonia vastaan cupissa, ja mitä tapahtui. Sen sijaan että olisi ryhdistäytynyt, Tottenham oli hirvittävällä tavalla Boltonin jyrän alla avausjaksolla. Toisella jaksolla peli parani, mutta meikäläiselle ensimmäinen 45-minuuttinen Reebok Stadiumilla jätti jonkinlaisen kauhun takaraivoon. Tottenham voi olla todella huono.
Jotain ahdistavaa on siinä, että Arryn kuuluisat (?) motivointitaidot ovat tuottaneet viime viikkoina kohtalaisen heikkoja tuloksia. Kun hän tuli puikkoihin toissa syksynä, pelaajat kiittelivät äijän erinomista tsemppausta. Miksei se tsemppaus toimi enää? Vai onko pelaajamateriaali yksinkertaisesti ”apaattista”? Vai tyhmää, pelkkiä puupäitä? Harva asia on yhtä raivostuttavaa seurattavaa kuin suosikkijoukkue joka ei edes yritä.
Onneksi Wiganissa sentään yritettiin, ja onneksi tuli tulosta. Kaikista koomailuista huolimatta nelossijaan on yhä mahdollisuudet. Tuleva vierasmatsi Manchester Cityä vastaan on merkitykseltään HUIKEA. Otteluhan oli alun perin merkattu pelattavaksi 6. maaliskuuta. Jos, siis JOS eli KUN Tottenham voittaa Boltonin keskiviikkona, City-matsi siirtyy toiseen kertaan, sillä 6.-7.3. pelataan cupin puolivälieriä, joissa Tottenham matkaa Fulhamiin (jos matkaa).
Bolton-matsista ei voi odottaa mitään muuta kuin selvää kotivoittoa. Lienee aika varmaa, että Boltonin päähuomio on liigassa selviämisessä, eikä keskiviikon ottelu ole ykkäsprioriteettien listalla. Ja vaikkei olisikin, Tottenhamin pitäisi joka tapauksessa hoitaa Bolton Lanella mennen tullen.
Wigan-matsi antoi ainakein meikäläiselle luottamusta, että näin myös käy.
Ikävämpi uutinen on se, että erään huhun mukaan Aaron Lennonin nivusvamma olisi uusiutunut, ja lisätutkimukset ovat tarpeen. Jos huhu pitää paikkansa, Lennonin kausi voi hyvinkin olla paketissa. Viimeiset kahdeksan viikkoa ovat näyttäneet, kuinka tärkeä pala Lennon on Tottenhamin palapelissä. Toivotaan siis, että uutinen uudesta nivusvammasta on ankka.
Ja peukut pystyyn keskiviikkona. Jos Bolton kaatuu, Wembley on enää yhden Fulham-voiton ja sitten vielä toisen voiton päässä.
Ooh I say!!!
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Jingle Bells, Jingle Bells, Jingle All The Way...
...oh what fun it is to see, Tottenham win away!
Tottenham hoiti ison viikon ensimmäisen osan tyylillä. 3-1-voitto Leedsistä ei ehkä tullut helposti, mutta se oli osoitus maltista ja määrätietoisuudesta.
Vain avausmaalin jälkeen Tottenham oli lirissä, toisella jaksolla Leeds ei onneksi saanut missään vaiheessa kunnon tsemppiä päälle ja Tottenhamia haparoimaan.
Defoelle tarjottiin paikkoja hattutemppuun jo ekalla jaksolla, onneksi JD käytti paikkansa toisella jaksolla.
Illan nimi oli kuitenkin David Bentley. Tottenhamin mittakaavassa Bentley on noussut haudan partaalta. Syksyllä miestä ei näkynyt edes penkillä, huhuttiin avoimesta konfliktista Arryn kanssa.
Eilen Bentley oli aivan päällikkö. Tyylikäs esitys, harhautuksia, laukauksia, järjen käyttöä - ja loistava keskitys Defoen toiseen maaliin, jonka tärkeyttä ei voi sanoin kuvailla.
Jä Bentley on tosiaan pelannut muissakin otteluissa hyvin Lennonin poissaollessa.
ITV:n haastattelussa ottelun jälkeen nähtiin aika nöyrää poikaa oleva Bentley. Ero verrattuna siihen pelleen, joka ilveili kameralle viime kauden alussa monessakin yhteydessä, näyttää huimalta.
Toivotaan, että Bentley saa itseluottamuksensa kohdilleen - silloin hänestä on Tottenhamille iloa Leedsiä kovempiakin jengejä vastaan.
Nyt, voiton hetkellä, on hyvin vahva hytinä siitä, että Tottenhamin kausi päättyy vasta 15. toukokuuta...
SPURS ARE ON THEIR WAY TO WEMBLEY!
Tottenham hoiti ison viikon ensimmäisen osan tyylillä. 3-1-voitto Leedsistä ei ehkä tullut helposti, mutta se oli osoitus maltista ja määrätietoisuudesta.
Vain avausmaalin jälkeen Tottenham oli lirissä, toisella jaksolla Leeds ei onneksi saanut missään vaiheessa kunnon tsemppiä päälle ja Tottenhamia haparoimaan.
Defoelle tarjottiin paikkoja hattutemppuun jo ekalla jaksolla, onneksi JD käytti paikkansa toisella jaksolla.
Illan nimi oli kuitenkin David Bentley. Tottenhamin mittakaavassa Bentley on noussut haudan partaalta. Syksyllä miestä ei näkynyt edes penkillä, huhuttiin avoimesta konfliktista Arryn kanssa.
Eilen Bentley oli aivan päällikkö. Tyylikäs esitys, harhautuksia, laukauksia, järjen käyttöä - ja loistava keskitys Defoen toiseen maaliin, jonka tärkeyttä ei voi sanoin kuvailla.
Jä Bentley on tosiaan pelannut muissakin otteluissa hyvin Lennonin poissaollessa.
ITV:n haastattelussa ottelun jälkeen nähtiin aika nöyrää poikaa oleva Bentley. Ero verrattuna siihen pelleen, joka ilveili kameralle viime kauden alussa monessakin yhteydessä, näyttää huimalta.
Toivotaan, että Bentley saa itseluottamuksensa kohdilleen - silloin hänestä on Tottenhamille iloa Leedsiä kovempiakin jengejä vastaan.
Nyt, voiton hetkellä, on hyvin vahva hytinä siitä, että Tottenhamin kausi päättyy vasta 15. toukokuuta...
SPURS ARE ON THEIR WAY TO WEMBLEY!
Keane on poissa, long live the Keane
Siirtoikkuna tammikuussa 2010 - plus, miinus vai nolla?
Vaikea sanoa.
Robbie Keanen lähtö Celticiin ei lopulta ollut yllätys. Keanon asema on käynyt sitä huterammaksi, mitä pidemmälle kausi on edennyt. Hyvin todennäköiseltä tuntuu juuri nyt se, että Keane on pelannut viimeisen ottelunsa Spurs-paidassa.
Muuten tämä siirtoikkuna oli harvinaisen puiseva. Arry jatkaa valitsemallaan linjalla, eli vahvistaa Tottenhamia Tottenhamin muualle myymillä pelaajilla. Kaboulin paluu on kuitenkin ainakin meikäläiselle tervetullut asia. Tämänpäiväisissä lehdissä spekuloidaan sillä, onko Woodgate pelannut viimeisen ottelunsa jalkapalloammattilaisena. Nivusvaiva taitaa olla aika paha. Ledley Kingin pelikunto katsotaan ennen jokaista matsia erikseen. Hänenkään varaansa ei voi paljon laskea. Dawson on Dawson, parhaimmillaan kelpo toppari ja loistava taistelija, toisinaan (kuten tammikuussa) ailahteleva, helppoihin virheisiin sortuva varsin keskinkertainen pelaaja. Bassong on vielä jollain tavalla raakile. Kaboul ei ole liigan huonoin toppari, joten tässä tilanteessa häntä voi pitää ok-hankintana. Tosin kyllä tuo Pompey-miehistön siirtäminen Tottenhamiin on jotenkin hämmentävää.
Henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että Super Pav jäi Spursiin. Pavin näyttöpaikkojen perään ovat viime aikoina huudelleet monet. Toistaiseksi näyttöpaikkaa ei ole herunut. Saa nähdä, miten Gudjohnsenin tulo vaikuttaa hyökkääjien peluutukseen. Peter Crouch on meikäläiselle todellinen ongelmatapaus. Toisaalta hänen päähänsä pistetyistä pitkistä palloista on lähtenyt moni Spursin maaliin johtanut tilanne liikkeelle. Toisaalta Crouch on allekirjoittaneen mielestä yhtä taitava pallollisena kuin Shefki Kuqi, eikä pääpelikään ole kovin häikäisevää. Crouch on hyvä ohjailemaan palloa päällään, mutta varsinainen pukkaaminen on heikkoa. Minun mielestäni siis.
Tottenham pelaa tällä viikolla kaksi todella merkittävää ottelua.
Ensimmäinen niistä pelataan tänään, kun FA Cupin uusinassa on vastassa Leeds. Ottelu ei varmasti tule olemaan helppo, mutta kyllähän Spursia on ennakkosuosikkina pidettävä. Voitto tänään, ja seuraavalla kierroksella vastaan tulee Bolton. Voitto Boltonista ja tie puolivälieriin on auki. Voitto puolivälierissä, ja Wembley on enää voiton päässä... Tottenham-fanin ei koskaan pidä syyllistyä turhan ruusuisiin tulevaisuuden suunnitelmiin, mutta kyllähän FA Cup on Tottenhamin ainoa tie todelliseen menestykseen tällä kaudella.
Lauantaina Lanelle saapuu Aston Villa. Kuten jo ajat sitten todettiin, tämä on todella tärkeä ottelu liigan kannalta. Viimeaikaiset ei-niin-kuumottavat tulokset merkitsevät, että jos Villalta tulee turpaan, kausi alkaa liigan kannalta olla taputeltu.
Siispä kaikkien Tottenham-fanien, ja erityisesti ensimmäistä kertaa Lanelle lauantaina matkaavan kummipoikani Veetin, vuoksi toivon, että Tottenham pitää päänsä kylmänä, TAISTELEE ja ottaa nätin 2-0-voiton Villasta.
UP THE LILYWHITES!
Vaikea sanoa.
Robbie Keanen lähtö Celticiin ei lopulta ollut yllätys. Keanon asema on käynyt sitä huterammaksi, mitä pidemmälle kausi on edennyt. Hyvin todennäköiseltä tuntuu juuri nyt se, että Keane on pelannut viimeisen ottelunsa Spurs-paidassa.
Muuten tämä siirtoikkuna oli harvinaisen puiseva. Arry jatkaa valitsemallaan linjalla, eli vahvistaa Tottenhamia Tottenhamin muualle myymillä pelaajilla. Kaboulin paluu on kuitenkin ainakin meikäläiselle tervetullut asia. Tämänpäiväisissä lehdissä spekuloidaan sillä, onko Woodgate pelannut viimeisen ottelunsa jalkapalloammattilaisena. Nivusvaiva taitaa olla aika paha. Ledley Kingin pelikunto katsotaan ennen jokaista matsia erikseen. Hänenkään varaansa ei voi paljon laskea. Dawson on Dawson, parhaimmillaan kelpo toppari ja loistava taistelija, toisinaan (kuten tammikuussa) ailahteleva, helppoihin virheisiin sortuva varsin keskinkertainen pelaaja. Bassong on vielä jollain tavalla raakile. Kaboul ei ole liigan huonoin toppari, joten tässä tilanteessa häntä voi pitää ok-hankintana. Tosin kyllä tuo Pompey-miehistön siirtäminen Tottenhamiin on jotenkin hämmentävää.
Henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että Super Pav jäi Spursiin. Pavin näyttöpaikkojen perään ovat viime aikoina huudelleet monet. Toistaiseksi näyttöpaikkaa ei ole herunut. Saa nähdä, miten Gudjohnsenin tulo vaikuttaa hyökkääjien peluutukseen. Peter Crouch on meikäläiselle todellinen ongelmatapaus. Toisaalta hänen päähänsä pistetyistä pitkistä palloista on lähtenyt moni Spursin maaliin johtanut tilanne liikkeelle. Toisaalta Crouch on allekirjoittaneen mielestä yhtä taitava pallollisena kuin Shefki Kuqi, eikä pääpelikään ole kovin häikäisevää. Crouch on hyvä ohjailemaan palloa päällään, mutta varsinainen pukkaaminen on heikkoa. Minun mielestäni siis.
Tottenham pelaa tällä viikolla kaksi todella merkittävää ottelua.
Ensimmäinen niistä pelataan tänään, kun FA Cupin uusinassa on vastassa Leeds. Ottelu ei varmasti tule olemaan helppo, mutta kyllähän Spursia on ennakkosuosikkina pidettävä. Voitto tänään, ja seuraavalla kierroksella vastaan tulee Bolton. Voitto Boltonista ja tie puolivälieriin on auki. Voitto puolivälierissä, ja Wembley on enää voiton päässä... Tottenham-fanin ei koskaan pidä syyllistyä turhan ruusuisiin tulevaisuuden suunnitelmiin, mutta kyllähän FA Cup on Tottenhamin ainoa tie todelliseen menestykseen tällä kaudella.
Lauantaina Lanelle saapuu Aston Villa. Kuten jo ajat sitten todettiin, tämä on todella tärkeä ottelu liigan kannalta. Viimeaikaiset ei-niin-kuumottavat tulokset merkitsevät, että jos Villalta tulee turpaan, kausi alkaa liigan kannalta olla taputeltu.
Siispä kaikkien Tottenham-fanien, ja erityisesti ensimmäistä kertaa Lanelle lauantaina matkaavan kummipoikani Veetin, vuoksi toivon, että Tottenham pitää päänsä kylmänä, TAISTELEE ja ottaa nätin 2-0-voiton Villasta.
UP THE LILYWHITES!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
