Siis tätä.
Sattui youtubessa kohdalle messevä kooste David Ginolan suorituksista. Tällainen pelaaja kun saataisiin nykyjoukkueeseen, niin... No, aika monta keskikentän ongelmaa olisi ratkaistu. Taitava, luova, kovaa ja tarkasti keskittävä ja molemmilla jaloilla kaukaa ja läheltä maaleja tekevä keskikenttäpelaaja. Mmm...
Tuossa videonpätkän alussa Ginola vie Leedsin puolustusta miten haluaa, juoksee pallon kanssa rp-alueen rajaa pitkin kentän oikealta puolelta vasemmalle ja laukoo takanurkkaan. Nigel Martyn saa sormenpäät sen verran väliin, että pallo kimpoaa tolpan sisäreunasta takaisin kentälle. Kyseessä on FA Cupin 5. kierroksen uusinta helmikuussa 1999. Olin Lanella seuraamassa tuota ottelua, ja stadionin toisesta päästäkin katsottuna Ginolan suoritus näytti henkeäsalpaavalta. "Daveed" valittiin tuolla kaudella sekä pelaajien että toimittajien äänestyksessä Englannin kenttien parhaaksi. Ilman Martynin loistavaa torjuntaa tuosta olisi syntynyt aika varmasti Kauden maali. Nyt siitä tuli ehkä Kauden torjunta. No, videossakin näkyy toinen hetki samasta ottelusta, kun Ginola korjaa "epäonnistumisensa" ja lataa volleysta pommin pompulla alakulmaan. Ginola tuona iltana on yhä parasta, mitä olen Lanella nähnyt yksittäiseltä pelaajalta yhdessä ottelussa.
Koosteessa muuten Ginola tarjoilee syöttöjä Klinsmannille kaudella 1997-98. Huikea parivaljakko, mutta onneton kausi. (Putoaminen ei ollut kaukana.) Toivottavasti saamme mahdollisimman pian nähdä lilywhitessa paidassa Ginolan tasoisen viihdyttäjän.
perjantai 30. toukokuuta 2008
maanantai 26. toukokuuta 2008
Kiitos kannatuksesta?
THFC on muutamassa vuodessa kehittänyt jäsensysteemiään rivakasti.
Pari vuotta vanha "One Hotspur" käsittää viisi tasoa, joista kolme korkeinta on erilaisten kausikorttien haltijoille. Neljäs taso on "Bronze", johon tähän asti ovat turvautuneet ne, jotka haluavat kausikorttijonoon. Viides taso "Lilywhite" on lähinnä kannatusjäsenille, jotka samalla haluavat etuosto-oikeuden matsilippuihin , ennen kuin ne tulevat yleiseen myyntiin. Bronze on tietysti kalliimpi kuin Lilywhite.
Lilywhite on sopinut tällaiselle kaukokannattajalle hyvin. 36 puntaa vuodessa ei ole tuntunut ihan hirveältä summalta, saahan sillä jonkinlaisen ilon oman seuran tukemisesta ja lisäksi jäsenyydestä on ollut käytännön hyötyä, kun lippuja on varattu itselle ja kavereille.
No, nyt muuttuu systeemi taas. Eikä ainakaan hyvään suuntaan. Tulevalla kaudella Bronze-jäsenillä on etuosto-oikeus tiettyyn lippumäärään, ennen kuin loput liput tulevat myyntiin Lilywhite-jäsenille. Toisin sanoen jos haluaa pitää samat lippumahdollisuudet kuin viime kaudella, pitää päivitää jäsenyyttä astetta ylemmäs ja maksaa lisää. Uuden Bronze-jäsenyyden hinta tulevalla kaudella Ison-Britannian ulkopuolella on 57 puntaa.
Uuden systeemin ajamista hyvitetään erilaisilla tyhjänpäiväisillä etuisuuksilla, kuten THFC TV:n kuukauden ilmaisella katseluoikeudella.
Parikymmentä puntaa, vajaat 30 euroa, lisää, sinne tänne? Hälläväliä? Ei ole.
Aika härski veto seuralta, jossa varmasti tiedetään, että jokaiseen kotimatsiin matkustaa runsaasti faneja ulkomailta. Nämä fanit ovat niitä, jotka maksavat jäsenyydestä, koska kausikortin ostaminen 1-2 tai 5-10 matsia varten olisi järjetöntä. Niitä, jotka haluavat kuitenkin etuosto-oikeuden lippuihin.
Jos nyt käy, niin kuin varmaan käykin, niin että Bronze-jäseniltä ei jää lippuja myyntiin ns. isoihin matseihin, käytännössä seura pakottaa luultavasti tuhannet (tai kymmenettuhannet) jäsenet maksamaan 40 % korotuksen vuotuisessa jäsenmaksussaan. Kiitos kannatuksesta (ja rahat tänne).
Meikäläisten taloudessa Lilywhite-jäsenyyksiä on tähän asti ollut kaksi. Nyt pitää miettiä, onko järkeä maksaa 140 euroa kaudessa pelkästään siitä, että varmistaa todellisen etuosto-oikeuden lippuihin. Voi olla, että järki alkaa pian mennä tunteen edelle jäsenmaksuasioita miettiessä.
Pari vuotta vanha "One Hotspur" käsittää viisi tasoa, joista kolme korkeinta on erilaisten kausikorttien haltijoille. Neljäs taso on "Bronze", johon tähän asti ovat turvautuneet ne, jotka haluavat kausikorttijonoon. Viides taso "Lilywhite" on lähinnä kannatusjäsenille, jotka samalla haluavat etuosto-oikeuden matsilippuihin , ennen kuin ne tulevat yleiseen myyntiin. Bronze on tietysti kalliimpi kuin Lilywhite.
Lilywhite on sopinut tällaiselle kaukokannattajalle hyvin. 36 puntaa vuodessa ei ole tuntunut ihan hirveältä summalta, saahan sillä jonkinlaisen ilon oman seuran tukemisesta ja lisäksi jäsenyydestä on ollut käytännön hyötyä, kun lippuja on varattu itselle ja kavereille.
No, nyt muuttuu systeemi taas. Eikä ainakaan hyvään suuntaan. Tulevalla kaudella Bronze-jäsenillä on etuosto-oikeus tiettyyn lippumäärään, ennen kuin loput liput tulevat myyntiin Lilywhite-jäsenille. Toisin sanoen jos haluaa pitää samat lippumahdollisuudet kuin viime kaudella, pitää päivitää jäsenyyttä astetta ylemmäs ja maksaa lisää. Uuden Bronze-jäsenyyden hinta tulevalla kaudella Ison-Britannian ulkopuolella on 57 puntaa.
Uuden systeemin ajamista hyvitetään erilaisilla tyhjänpäiväisillä etuisuuksilla, kuten THFC TV:n kuukauden ilmaisella katseluoikeudella.
Parikymmentä puntaa, vajaat 30 euroa, lisää, sinne tänne? Hälläväliä? Ei ole.
Aika härski veto seuralta, jossa varmasti tiedetään, että jokaiseen kotimatsiin matkustaa runsaasti faneja ulkomailta. Nämä fanit ovat niitä, jotka maksavat jäsenyydestä, koska kausikortin ostaminen 1-2 tai 5-10 matsia varten olisi järjetöntä. Niitä, jotka haluavat kuitenkin etuosto-oikeuden lippuihin.
Jos nyt käy, niin kuin varmaan käykin, niin että Bronze-jäseniltä ei jää lippuja myyntiin ns. isoihin matseihin, käytännössä seura pakottaa luultavasti tuhannet (tai kymmenettuhannet) jäsenet maksamaan 40 % korotuksen vuotuisessa jäsenmaksussaan. Kiitos kannatuksesta (ja rahat tänne).
Meikäläisten taloudessa Lilywhite-jäsenyyksiä on tähän asti ollut kaksi. Nyt pitää miettiä, onko järkeä maksaa 140 euroa kaudessa pelkästään siitä, että varmistaa todellisen etuosto-oikeuden lippuihin. Voi olla, että järki alkaa pian mennä tunteen edelle jäsenmaksuasioita miettiessä.
maanantai 19. toukokuuta 2008
Matkaraportti: Spurs v. Liverpool 11.5.2008
Eipä jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa kauden 2007–08 viimeisestä ottelusta. Joukkue oli lopettanut pelaamisen ja pari kuukautta aiemmin, ja voitto olisi ollut jättiyllätys. Tasapeliin uskoin ennen matsia, sekin olisi ollut iloinen ylläri. Kotitappio 0-2 oli lopulta ansaittu eikä mitenkään yllättävä.
Sunnuntaiaamu alkoi Tainio-banderollin suunnittelulla, olihan kyseessä todennäköisesti Temen viimeinen matsi Spursissa. Harmi, että Lontoon pormestarivaali oli jo käyty, muuten lakanaan olisi ehdottomasti laitettu ”Teemu For Mayor”. Nyt päädyttiin tekstiin ”Tiger Teemu #6”. Sitten lakana ja ihmiset autoon ja autolla Sussexista Lontooseen. Olen sanonut samaa ennenkin, mutta nyt aion pysyä päätöksessäni: Ei enää koskaan yksityisautolla Spursin peliin. Vielä alkukaudesta pysäköintitilana toimineet kadut Tottenham High Roadista Wood Greeniin päin ovat nykyään pysäköintikieltoaluetta ottelupäivisin. Kiertelimme noin tunnin WHL:n ympäristössä ruuhkissa jumitellen, ennen kuin virallinen maksullinen pysäköintipaikka löytyi. Onneksi matkaan oli lähdetty niin hyvissä ajoin, että oli aikaa kumota kannulliset Brickiesissä ennen matsia.
Paikat olivat samassa katsomonosassa kuin ManU-matsissakin, eli East Lowerissa ihan Park Lanen vieressä. Seisomapaikat siis käytännössä. Tunnelma oli alussa loistava, mutta valkopaitojen esitys kentällä oli niin ponneton, että kannustuskin hiipui noin vartin pelin jälkeen. Ottelu pelattiin helteessä, ja kun kummallakaan jengillä ei ollut ottelussa panosta (niin, ei näköjään edes kunniaa tai muuta halua päättää kausi voittoon vaikka ihan fanien mieliksi...), laiska tempo molemmin puolin ei ollut yllätys.
(Viime viikolla kuuntelin muuten Spus show –podcastia, jossa väitettiin seuraavaa: Pelaajille oli sanottu, että loukkaantuneena ei ole asiaa kesälomalle, vaan vamma pitää hoitaa ja sitä pitää seurata paikan päällä Tottenhamissa. Näin ollen kukaan terve pelaaja ei tietenkään halunnut loukkaantua, mistä seuraa luonnollisesti ns. pahojen paikkojen välttely, joka taas johtaa siihen, että peli pehmenee ja hidastuu. Ehkä urbaania legendaa, mutta toisaalta peli oli niin pehmeää, että tämä voisi yhtä hyvin olla tottakin.)
Moni kehuu Jenasia Spursin tulevaisuuden avainpelaajaksi. Miksi siitä ei ole jo tullut kolmen Spurs-vuotensa aikana avainpelaajaa, ja kuinka kauan siihen vielä menee, tekisi mieleni kysyä. Meikäläisellä on ollut epämiellyttävä kunnia olla vuoden aikana paikan päällä todistamassa kahta Jenasin aivan luokatonta esitystä. Ensimmäinen oli North London Derby viime vuoden huhtikuussa ja toinen tämä Liverpool-ottelu. Jenasin syöttöjen tarkkuusprosentit ja muukaan esitys Liverpool-matsista eivät toisi pelipaikkaa edes FC KooTeePeen keskikentällä. Myönnän että hyviäkin esityksiä on nähty, mutta huolestuttavan vähän. Ja toisaalta luokattoman huonoja huolestuttavan usein.
Toinen asia mitä en käsitä on O’Haran viiden vuoden (!!!) jatkosopimus. Kaveri antaa toki kulmat paljon paremmin kuin Jenas, mutta on muuten aika hyödytön. Taitoa, nopeutta ja järkeä ei vain ole riittävästi. Yritystä on, se myönnetään, mutta pelkän yrittämisen katseleminen on välillä vähän turhauttavaa.
Miellyttävämpää oli sen sijaan havaita Zokoran pelin tasainen parantuminen. Syötöt karkailevat edelleen välillä minne sattuu, mutta pelin lukeminen ja erityisesti syötönkatkojen ajoittaminen olivat tässä matsissa huippuluokkaa.
Tainio-lakana nostettiin ilmoille ennen kick-offia ja tauolla, kun Teme kirmasi kentälle, sekä pelin jälkeen kunniakierroksen aikana. Tainio toi peliin säpinää, ja Spurs käytti toistuvasti oikeata laitaa ja TT:tä noustessaan ylöspäin.
Voi jospa TT vain ajaisi Spurs-paidassa pallon kanssa eteenpäin samalla raivolla kuin maajoukkueessa. Silloin hän olisi luultavasti päättänyt kautensa maaliin. Berbatov antoi ylös nousseelle Temelle nimittäin pitkän namupassin Pool-pakkien väliin. Spurttaamalla maalia kohti TT olisi päässyt mainioon tekopaikkaan, mutta Teemu valitsikin yhden kosketuksen syötön kauas rp-alueen oikeaan reunaan Keanelle. Tilanne kuivui kokoon, ja Tainiokin näytti siltä, että tajusi menettäneensä fantastisen maalipaikan.
Kevään suosikkipelaajiini on kuulunut tammikuussa Rangersista tullut oikea laitapakki Alan Hutton. Kun Hutton saapui Spursiin, monet äijän paremmin tuntevat ennustivat AH:n ehtivän kevään aikana ottaa ainakin 2-3 punaista korttia. On kuulemma tulistuvaa sorttia. Punaisia ei ole nähty, mutta nyt nähtiin tulistuminen. Hutton yritti nousta laitaansa pitkin pallon kanssa ja edellä oleva Liverpoolin pakki meni nurin. Peli jatkui, mutta Hutton ilmeisesti meni ojentamaan vastustajaa filmaamisesta. Tämän jälkeen Hutton käytti – tippaakaan liioittelematta – minuutin avustavalle tuomarille avautumiseen, vaikka peli oli koko ajan käynnissä. Myöhemmin kuulin, että Liverpoolin kaveri oli ilmeisesti maassa maatessaan yrittänyt potkaista Huttonia diegosimeonemaisesti. Joka tapauksessa Huttonin konseptit sekosivat tapauksen jälkeen, eikä peli näyttänyt enää maittavan. Vähän myöhemmin hän oli pahasti myöhässä, kun Voronin teki voittomaalin Poolille. Ja tämäkään ei äijää herättänyt, vaan puolustaminen ei skottia näyttänyt kiinnostavan. Lievä pettymys oli siis tällä kertaa myös Hutton.
Spurs-fanien riemunaiheet olivat vähissä. Ihan maistuvan sellaisen tarjosi kuitenkin mestaruustaistelun seuraaminen. Jumbotronilla näytettiin väliaikatilanteita muualta, ja kansa toivoi Chavskin tappiota ja ManU:n voittoa. Liverpool-fanit olivat luonnollisesti toista mieltä. Molempien matsien ollessa tasan Liverpoolin fanit alkoivat mylviä yhtäkkiä, ilmeisesti joku oli saanut puhelimella ”tiedon” Wiganin johtomaalista ManUa vastaan. Pian tieto osoittautui vääräksi, ja vierasfanit saivat osakseen vahingoniloisia solvauksia. (Chelsean jääminen mestaruudetta oli toki mukavaa, mutta toivottavasti aika, jolloin voidaan jännätä Spursin isoista panoksista kauden päätösotteluissa, ei ole kaukana... enkä tarkoita nyt UEFA Cupiin yltämistä.)
Tainio ehti vielä antaa loistavan pitkän syötön Berballe, ja Berbs laukoi ylämummoa kohti – mutta Reina torjui. Viimeiset 20 minuuttia olivat Poolin esitystä, onneksi lisämaaleja nähtiin vain yksi.
Ottelun jälkeen kotifanit buuasivat Spursille – ihan ansaitusti – mutta ottivat pelaajat tietysti hienosti vastaan kauden päätösmatsissa perinteisesti nähtävällä pelaajien kunniakierroksella.
Matsista jäi niin aneeminen jälkimaku, ettei edes pubissa pistäytyminen huvittanut, vaan suunnattiin saman tien kebabkioskin kautta kämpille.
Sunnuntaiaamu alkoi Tainio-banderollin suunnittelulla, olihan kyseessä todennäköisesti Temen viimeinen matsi Spursissa. Harmi, että Lontoon pormestarivaali oli jo käyty, muuten lakanaan olisi ehdottomasti laitettu ”Teemu For Mayor”. Nyt päädyttiin tekstiin ”Tiger Teemu #6”. Sitten lakana ja ihmiset autoon ja autolla Sussexista Lontooseen. Olen sanonut samaa ennenkin, mutta nyt aion pysyä päätöksessäni: Ei enää koskaan yksityisautolla Spursin peliin. Vielä alkukaudesta pysäköintitilana toimineet kadut Tottenham High Roadista Wood Greeniin päin ovat nykyään pysäköintikieltoaluetta ottelupäivisin. Kiertelimme noin tunnin WHL:n ympäristössä ruuhkissa jumitellen, ennen kuin virallinen maksullinen pysäköintipaikka löytyi. Onneksi matkaan oli lähdetty niin hyvissä ajoin, että oli aikaa kumota kannulliset Brickiesissä ennen matsia.
Paikat olivat samassa katsomonosassa kuin ManU-matsissakin, eli East Lowerissa ihan Park Lanen vieressä. Seisomapaikat siis käytännössä. Tunnelma oli alussa loistava, mutta valkopaitojen esitys kentällä oli niin ponneton, että kannustuskin hiipui noin vartin pelin jälkeen. Ottelu pelattiin helteessä, ja kun kummallakaan jengillä ei ollut ottelussa panosta (niin, ei näköjään edes kunniaa tai muuta halua päättää kausi voittoon vaikka ihan fanien mieliksi...), laiska tempo molemmin puolin ei ollut yllätys.
(Viime viikolla kuuntelin muuten Spus show –podcastia, jossa väitettiin seuraavaa: Pelaajille oli sanottu, että loukkaantuneena ei ole asiaa kesälomalle, vaan vamma pitää hoitaa ja sitä pitää seurata paikan päällä Tottenhamissa. Näin ollen kukaan terve pelaaja ei tietenkään halunnut loukkaantua, mistä seuraa luonnollisesti ns. pahojen paikkojen välttely, joka taas johtaa siihen, että peli pehmenee ja hidastuu. Ehkä urbaania legendaa, mutta toisaalta peli oli niin pehmeää, että tämä voisi yhtä hyvin olla tottakin.)
Moni kehuu Jenasia Spursin tulevaisuuden avainpelaajaksi. Miksi siitä ei ole jo tullut kolmen Spurs-vuotensa aikana avainpelaajaa, ja kuinka kauan siihen vielä menee, tekisi mieleni kysyä. Meikäläisellä on ollut epämiellyttävä kunnia olla vuoden aikana paikan päällä todistamassa kahta Jenasin aivan luokatonta esitystä. Ensimmäinen oli North London Derby viime vuoden huhtikuussa ja toinen tämä Liverpool-ottelu. Jenasin syöttöjen tarkkuusprosentit ja muukaan esitys Liverpool-matsista eivät toisi pelipaikkaa edes FC KooTeePeen keskikentällä. Myönnän että hyviäkin esityksiä on nähty, mutta huolestuttavan vähän. Ja toisaalta luokattoman huonoja huolestuttavan usein.
Toinen asia mitä en käsitä on O’Haran viiden vuoden (!!!) jatkosopimus. Kaveri antaa toki kulmat paljon paremmin kuin Jenas, mutta on muuten aika hyödytön. Taitoa, nopeutta ja järkeä ei vain ole riittävästi. Yritystä on, se myönnetään, mutta pelkän yrittämisen katseleminen on välillä vähän turhauttavaa.
Miellyttävämpää oli sen sijaan havaita Zokoran pelin tasainen parantuminen. Syötöt karkailevat edelleen välillä minne sattuu, mutta pelin lukeminen ja erityisesti syötönkatkojen ajoittaminen olivat tässä matsissa huippuluokkaa.
Tainio-lakana nostettiin ilmoille ennen kick-offia ja tauolla, kun Teme kirmasi kentälle, sekä pelin jälkeen kunniakierroksen aikana. Tainio toi peliin säpinää, ja Spurs käytti toistuvasti oikeata laitaa ja TT:tä noustessaan ylöspäin.
Voi jospa TT vain ajaisi Spurs-paidassa pallon kanssa eteenpäin samalla raivolla kuin maajoukkueessa. Silloin hän olisi luultavasti päättänyt kautensa maaliin. Berbatov antoi ylös nousseelle Temelle nimittäin pitkän namupassin Pool-pakkien väliin. Spurttaamalla maalia kohti TT olisi päässyt mainioon tekopaikkaan, mutta Teemu valitsikin yhden kosketuksen syötön kauas rp-alueen oikeaan reunaan Keanelle. Tilanne kuivui kokoon, ja Tainiokin näytti siltä, että tajusi menettäneensä fantastisen maalipaikan.
Kevään suosikkipelaajiini on kuulunut tammikuussa Rangersista tullut oikea laitapakki Alan Hutton. Kun Hutton saapui Spursiin, monet äijän paremmin tuntevat ennustivat AH:n ehtivän kevään aikana ottaa ainakin 2-3 punaista korttia. On kuulemma tulistuvaa sorttia. Punaisia ei ole nähty, mutta nyt nähtiin tulistuminen. Hutton yritti nousta laitaansa pitkin pallon kanssa ja edellä oleva Liverpoolin pakki meni nurin. Peli jatkui, mutta Hutton ilmeisesti meni ojentamaan vastustajaa filmaamisesta. Tämän jälkeen Hutton käytti – tippaakaan liioittelematta – minuutin avustavalle tuomarille avautumiseen, vaikka peli oli koko ajan käynnissä. Myöhemmin kuulin, että Liverpoolin kaveri oli ilmeisesti maassa maatessaan yrittänyt potkaista Huttonia diegosimeonemaisesti. Joka tapauksessa Huttonin konseptit sekosivat tapauksen jälkeen, eikä peli näyttänyt enää maittavan. Vähän myöhemmin hän oli pahasti myöhässä, kun Voronin teki voittomaalin Poolille. Ja tämäkään ei äijää herättänyt, vaan puolustaminen ei skottia näyttänyt kiinnostavan. Lievä pettymys oli siis tällä kertaa myös Hutton.
Spurs-fanien riemunaiheet olivat vähissä. Ihan maistuvan sellaisen tarjosi kuitenkin mestaruustaistelun seuraaminen. Jumbotronilla näytettiin väliaikatilanteita muualta, ja kansa toivoi Chavskin tappiota ja ManU:n voittoa. Liverpool-fanit olivat luonnollisesti toista mieltä. Molempien matsien ollessa tasan Liverpoolin fanit alkoivat mylviä yhtäkkiä, ilmeisesti joku oli saanut puhelimella ”tiedon” Wiganin johtomaalista ManUa vastaan. Pian tieto osoittautui vääräksi, ja vierasfanit saivat osakseen vahingoniloisia solvauksia. (Chelsean jääminen mestaruudetta oli toki mukavaa, mutta toivottavasti aika, jolloin voidaan jännätä Spursin isoista panoksista kauden päätösotteluissa, ei ole kaukana... enkä tarkoita nyt UEFA Cupiin yltämistä.)
Tainio ehti vielä antaa loistavan pitkän syötön Berballe, ja Berbs laukoi ylämummoa kohti – mutta Reina torjui. Viimeiset 20 minuuttia olivat Poolin esitystä, onneksi lisämaaleja nähtiin vain yksi.
Ottelun jälkeen kotifanit buuasivat Spursille – ihan ansaitusti – mutta ottivat pelaajat tietysti hienosti vastaan kauden päätösmatsissa perinteisesti nähtävällä pelaajien kunniakierroksella.
Matsista jäi niin aneeminen jälkimaku, ettei edes pubissa pistäytyminen huvittanut, vaan suunnattiin saman tien kebabkioskin kautta kämpille.
perjantai 9. toukokuuta 2008
Kiitos TT, ja onnea matkaan...?
Tainion kolumni maikkarin sivuilla ei jätä paljon arvailujen varaan.
http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/artikkelit.shtml?643389
Kertoimet sille, että TT löytyy Spursin pelaajalistasta kolmen kuukauden päästä, lienevät erittäin korkeat.
Hyvä että Tottenham sai Ramosin manageriksi, mutta todella sääli, että se merkitsi Temen näyttöpaikkojen häviämistä. Eikä tammikuinenkaan loistava näyttö Zokoran poissaollessa sitten jostain syystä riittänyt.
http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/artikkelit.shtml?643389
Kertoimet sille, että TT löytyy Spursin pelaajalistasta kolmen kuukauden päästä, lienevät erittäin korkeat.
Hyvä että Tottenham sai Ramosin manageriksi, mutta todella sääli, että se merkitsi Temen näyttöpaikkojen häviämistä. Eikä tammikuinenkaan loistava näyttö Zokoran poissaollessa sitten jostain syystä riittänyt.
keskiviikko 7. toukokuuta 2008
Espanjan taidolle olisi käyttöä
Silly season alkaa olla pian täydessä vauhdissa, ja huhut toinen toistaan suurempien tähtien seuravaihdoista hurjastelevat - myös Tottenhamin ympärillä. Managerin taustoista johtuen monessa huhussa liikkuu nimi Espanjan liigasta. Samuel Eto'o on mainittu jo muutaman viikon ajan erilaisissa Espanjasta kantautuvissa huhuissa. Tänään kuulemma Marca-lehdessä on sivun kokoinen "uutinen" kaverin siirtymisestä Spursiin.
Tässä puolestaan on AS-lehden 2 vk vanha uutinen asiasta. Arvaamalla tuosta ekasta lauseesta voisi veikata, että Eto'o on Juande Ramosin ja Tottenhamin tavoittelema hyökkääjä. Aiheena spekulointi Eto'on tulolla Spursiin ei ole todellakaan mikään tuore juttu, sillä kaveria oltiin tuomassa Lanelle jo kesän 2002 MM-kisojen aikoihin.
Tässä puolestaan on AS-lehden 2 vk vanha uutinen asiasta. Arvaamalla tuosta ekasta lauseesta voisi veikata, että Eto'o on Juande Ramosin ja Tottenhamin tavoittelema hyökkääjä. Aiheena spekulointi Eto'on tulolla Spursiin ei ole todellakaan mikään tuore juttu, sillä kaveria oltiin tuomassa Lanelle jo kesän 2002 MM-kisojen aikoihin.
tiistai 6. toukokuuta 2008
Suunnitelmissa uusi stadion
Spursin tulevasta kodista on liikkunut jo pitkään erilaisia huhuja. Alkuvuodesta ilmoille putkahti suunnitelma, jonka mukaan THFC on ostanut nykyisen stadionin pohjoispuolelta korttelin, johon on tarkoitus rakentaa uusi stadion. Tämä ratkaisu saattaisi eliminoida painajaismaiset visiot muuttamisesta ars*nalin tai Hammersin vuokralaiseksi siksi aikaa, kun Lanea rakennetaan uudelleen. Paxton Roadin taakse nousevan uuden stadionin rakentaminen ilmeisesti sallisi Lanen (ainakin osittaisen) käytön liigaotteluissa, kunnes uusi pytinki on valmis. Vaikka uuden stadionin on huhuttu näyttävän kiusallisen tarkalta Emirates-kopiolta (tosin yleisökapasiteetti on noin 10 000 pienempi), on ainakin meikäläiselle tärkeintä, että kotiottelut pelataan edelleen Pohjois-Lontoossa osoitteessa N17 eikä missään pellon keskelle rakennetussa hotelli-ostoskeskuskopmleksissa Essexissä. Nyt pitäisi enää saada nykyisen Lanen paikalle Victoria Linen tube-asema, jotta matkustaminen uudelle stadikalle olisi "pikkaisen" kätevämpää kuin matkustaminen nykyiselle...
Tässä Daily Mailin juttu aiheesta.
Ja tässä From The Lanen forumilta napattu havainnekuva. Siinä mallina on käytetty ars*nalin Cashburden Grovea, kuten kuvan teksti kertoo.
Tässä Daily Mailin juttu aiheesta.
Ja tässä From The Lanen forumilta napattu havainnekuva. Siinä mallina on käytetty ars*nalin Cashburden Grovea, kuten kuvan teksti kertoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
