perjantai 31. lokakuuta 2008

Uusi stadion - mutta milloin?

Heti arse-tasurin jälkeisenä päivänä THFC julkisti suunitelmansa uuden stadionin rakentamiseksi. Kuten näilläkin sivuilla on ennakoitu, uusi stadion rakennetaan ihan nykyisen viereen, Paxton Roadin katsomon vieressä olevaan kortteliin. 

Stadionista on tuoreiden suunnitelmien mukaan tulossa isompi kuin vuoden alkupuolella kaavailtiin, eli 50 000:n sijasta 60 000 katsojaa vetävä. Tässä BBC:n uutinen asiasta.

Jotkut Spurs-fanit uskovat stadionhankkeen toteutumiseen vasta kun rakennustyöt ovat käynnissä. Mielestäni yllättävän laajalle levinnyt luulo on, että stadionhankkeesta ilmoittaminen on Levyn keino yrittää nostaa Spursin myyntiarvoa ja saada siten mahdollisimman hyvät rahat pistäessään THFC:n myyntiin. Eli ajatus näissä epäluuloissa kai on, että Levy kenties jo suunnittelee lähtöä heti kun "oikea" ostaja löytyy, ja että rakennussuunnitelman/-luvan hankkimalla hän on hilannut hintaa ylös kelpo tavalla.

Tästä taas seuraisi, että suunnitelmista ja suunnitelmanäyttelyistä huolimatta mitään ei oikeasti tapahdu niin kauan, kuin ENIC on Spursin pääomistaja. 

Saa nähdä mitä tapahtuu (ja milloin). Joka tapauksessa on hyvä, että seura jää Tottenhamiin eikä muuta pois. Ja että Lane lienee pelikäytössä uuden stadionin rakentamisen aikanakin. Luultavasti tiedossa on stadionin ohella myös uudenlaisia liikennejärjestelyjä. Joukkoliikenne Lanelle on nimittäin jo nykyisellään "hieman" hankalalla tolalla, ja otteluiden yleisömäärien lisääntyessä kymmenillä tuhansilla liikenneongelmatkin tietysti lisääntyvät. Suunnitelmat vaikuttavat ihan hyviltä, ja varmaan kaikkien toive on, että vauhtiin päästään mahdollisimman nopeasti.

Tiivistelmä Levyn jorinoista koskien stadionia, 'Arrya ja Juandea tässä.  
Mielenkiintoinen pointti tuossa heti alussa on se, että stadionhanke ei tule vaikuttamaan pelaajahankintojen budjetointiin.

Monet muut - meikäläinen mukaan lukien - ovat parjanneet Levyn toimintaa liian talouspainotteiseksi. Jalkapallopuolen kärsiminen on kaikkien nähtävillä. Monet haluavat nähdä äijän häipyvän kauas N17:n alueelta mahdollisimman pian. Jos nyt oikein nöyrryn ja myönnän, että huippufutis on nykyään isoa bisnestä ja että taloudellinen menestyminen on ehdotooman tärkeää, on Levylle annettava myös tunnustusta. Tottenham on kohtuullisen vauras ja taloudellisesti terve seura. Todisteena tästä on esimerkiksi 30.6.2008 päättyneen tilikauden tulos.  Toivottavasi hyvä tulos irrottaa tammikuussa 'Arryn käyttöön puntia KOVIEN vahvistusten hankkimiseen OIKEILLE paikoille...

Ja vaikka tuo positiivinen tilikauden tulos onkin hyvä asia, toivon silti, että ENIC ja Levy korvataan uusilla omistajilla ja uudella chairmanilla a.s.a.p. ;)

torstai 30. lokakuuta 2008

Nannaa mannaa

ars*nal-TOTTENHAM 4-4. (Four two and they fvcked it up...)

Miksi peukaloni on nivelen kohdalta sinipunainen?

Taputinko kättäni liian kovaa kuppilan pöytää vasten, kun yritin hillitä itseäni Bentin kavennettua 3-2:een ja Jenasin tehtyä 4-3-kavennuksen minuutti ennen varsinaisen peliajan loppua. Eli liian myöhään, ajattelin.
Lähdin katsomaan eilistä matsia takaraivossa jokin selittämätön luottamuksen tunne, vaikka järki sanoi, että yksi voitto vajaalla pelannutta Boltonia vastaan ei ole todellinen osoitus minkään muuttumisesta paremmaksi.
Tarkoitus oli olla hillitty,vaikka Tottenham tekisi maalin, sillä todennäköisesti ars*nal vastaisi kolmella maalilla, ja tuloksena olisi täysin rationaaliselta kuulostava parin kolmen maalin kotivoitto... Ja silti, SILTI uskalsin toivoa.
Mutta en uskaltanut juhlia Bentin ja JJ:n maaleja. Bentleyn veto kyllä pisti olon riehakkaaksi, erityisesti kun heti vedon lähdettyä manasin heromstuneelta pelin alussa näyttäneen Bentleyn yrittäneen taas jotain täysin älytöntä... Bentin ja JJ:n maalien aikana purin hammasta ja taputin kuppilan pöytää varovaisesti (?) enkä uskaltanut toivoa ääneen mitään enempää...

Vai johtuuko lievä väliaikainen peukalon nivelvaurio siitä, että kun tämä tapahtui, työnsin Kontan baarin penkillä tieltäni ja aloin hyppiä, huutaa ja takoa pöytää kuin mielipuoli (huom. selostus tuossa pätkässä on ihan Whingerin kunniaksi ranskaksi, bwahahaha). Mitä väliä. Pääasia, että peukalo on tummunut, ääni mennyt ja mieliala kohonnut. Tottenham nousi uskomattomalla tavalla 2-4-tappioasemasta tasoihin ottelun viimeisillä minuuteilla. Yksi sarjapiste voi olla tärkeä, ja henkisesti nousu on vielä paljon arvokkaampi.

Vasta Bolton-matsin jälkeen taas muistin, miten Tottenhamin pitempiaikainen alamäki aina vaikuttaa mielialaan muutenkin kuin jalkapalloa ajatellessa. Kyllä tappioputket, manageriongelmat ja muut pulmat pyörivät takaraivossa koko ajan - välillä alitajuisesti kai - ja ahdistavat... Voitto Boltonista, parin aiemmin alisuorittaneen pelaajan onnistuminen ja kaikesta huokunut helpottunut olo nostivat fiilistä ainakin meikäläisen kotikatsomossa ihan hätkähdyttävän paljon.

Ja sitten tämä eilinen matsi... Sen muisteleminen hengästyttää vieläkin niin paljon, että taidan jättää analysoinnit sikseen. Sen vain sanon, että Jermaine Jenas saa täydellisen synninpäästön meikäläiseltä (ainakin loppuvuodeksi). JJ on mielestäni enimmäkseen erittäin turhauttava pelaaja, joka väläyttelee toisinaan mutta on liian usein liian epävarma ja epätasainen. Mutta äijä näyttää iskevän maaleja ars*nalia vastaan niin hyvillä tehoilla, että nyt loppuu dissaaminen (ainakin loppuvuodeksi) . Vuonna 2008 kolme maalia kolmessa ottelussa (ja keväällä 2007 huikea tasoitus lisäajalla liigamatsissa Lanella.)

'Arry on saanut unelma-alun managerin-uralleen Tottenhamissa. Tästä on erittäin hyvä jatkaa.

Ottelun huippuhetket täällä.

Ja 'Arryn pojan, entisen Spurs-kapteenin Jamie Redknappin reaktio tässä. He's a yido! ;)

Lisää vekkuleita reaktioita: Phil Thompson ja radiokanava Talksportin Danny Kelly.

Ja makeana hillona pohjalla Bentleyn maali todellisella laatuselostuksella säestettynä, sekä saman kaverin kommentoima Lennonin maali vielä uudestaan.

JALLA TOTTENHAM!

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Harryn vuoro yrittää

Aika yllättävillä uutisilla alkoi tämä aamu.
Tottenham on pistänyt koko valmennusjohdon mukaan lukien DOF Damien Comolli pihalle.
Tänään Bolton-matsissa puikoissa ovat nuorisjoukkueiden koutsit Clive Allen ja Alex Inglethorpe.
Uusi manageri on Harry Redknapp. Ilmeisesti 'arry käy jo tänään joukkueen juttusilla ennen matsia.

Koko Ramosin ajasta - vajaa vuosi - jää hapan ja sekava maku suuhun. Liigacupin voitto tavallaan korostaa sitä, miten pahasti asiat ovat sekaisin. Pokaali toi luultavasti Ramosille jonkin verran jopa lisäaikaa managerina. Ja itse asiassa tuosta helmikuisesta sunnuntaista lähtien Tottenham on pelannut enimmäkseen onnettomasti, mikä pahinta ponnettomasti. Ponnettomuus kasvoi syksyn aikana, ja esimerkiksi Udinese-matsissa viime torstaina näytti aika ajoin siltä, että pelaajia ei kiinnosta pätkän vertaa. Lisäksi joidenkin pelaajien, esimerkiksi Gareth Balen, suoritustaso on pudonnut vuodessa rajusti. Bale oli torstaina häkellyttävän huono, ja syy näytti olevan itseluottamuksen täydellisessä puutteessa. Luultavasti huhut Ramosin otteen lipeämisestä pukukopissa ovat totta. Ja jos pelaajat eivät kunnioita manageria, homma ei voi toimia.

Hapan maku jää myös seurajohdon toimista, sen mukaan kuin niistä on tietoa tai huhuja tihkunut. Jos esimerkiksi Ramos tosiaan myi vastentahtoisesti Defoen tammikuussa ja jos häneltä tosiaan evättiin rahoitus haluamiinsa vahvistuksiin kesällä, on nyrkin heristely Daniel Levyn ja kumppaniden suuntaan aiheellista. Levyltä lienee turha odottaa nöyrtymistä ja virheiden myöntämistä. Rahaa on pistetty täysin ääliömäisiin pelaajahankintoihin ja sitä ei ole ilmeisesti kuitenkaan löytynyt managerien toivomiin hankintoihin. (Seurajohdon toiminnan ajattelukin pistää niin vihaksi, etten jaksa puida sitä enempää. Muistutan vain: seurajohdon valitsemat managerit Hoddle, Santini ja Ramos epäonnistuivat pahasti. Martin Jol, joka ei ollut seurajohdon valitsema ykkösmanageri vaan sai paikan "vahingossa" Santinin häivyttyä, on Enic-johtoisen Spursin menestynein manageri. Siis hän, joka on kaikista managereista ainoa, jota seurajohto EI valinnut).

Harry Redknapp ei ole meikäläisen, eikä varmaan kovin monen muunkaan Tottenham-kannattajan, suosikkihahmo. Viime viikkoinahan Redknapp on äänekkäästi vaatinut Tottenhamin kannattajille porttikieltoa otteluihin, kun S*l C***bell oli pahoittanut herkän mielensä Spurs-fanien lauluista Portsmouth-Tottenham-ottelussa.
No, sitä ei kannata enää miettiä. Luultavasti Redknapp jos joku osaa palauttaa pelikurin ja laatia joukkueen resurssien mukaisen taktiikan. (Tosin vajaa vuosi sitten monet ajattelivat, että jos Ramos ei tee Tottenhamista menestyvää joukkuetta, siihen ei pysty kukaan.) Redknappin aikakausi alkaa melkoisella härkäviikolla: Tänään on PAKKO voittaa Bolton. Keskiviikkona mennään ars*nalin vieraaksi, ja siitä ottelusta voi nyt odottaa melkein mitä tahansa (en tiedä uskaltaisiko toivoa jopa voitt... en!). Ja ensi lauantaina Lanelle saapuu "Green Judas" Keane ja muut Liverpoolin jannut. Nine points in seven days, easy peacy...

Vauhdikas aamu, toivottavasti illalla on voittotili auki. Tottenhamin tilanne oli ajautunut sellaiseen pisteeseen, että nyt on pakko olla tyytyväinen tai vähintään luottavainen. Harry Redknapp's Blue and White Army!

P.S. Jim Duggan kirjoittaa Topspurs-sivustollaan asiaa tästä tuoreesta Spurs-sirkuksen käänteestä.

tiistai 21. lokakuuta 2008

Save Our Spurs

Auttaako Ramosin pois potkiminen mitään? Ollaanko potkuja edes antamassa? Paljonkohan Tainion ja Malbranquen hankkiminen takaisin maksaisi? Tai Midon? Danny Murphykin näyttäisi näyttäisi vetreältä nerolta nykyisellä Spurs-keskikentällä.
Luuleeko Levy oikeasti, että Comollin erottaminen pelastaa A) joukkueen kauden B) seuran tulevaisuuden C) Daniel Levyn ja muun ENICin porukan maineen? Aikooko Levy missään vaiheessa tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti?
Umpikuja näyttää ihan liian tiiviiltä. 
Kaikkea pitää siis kokeilla, esimerkiksi tätä jonkinlaiseen yhteisen fanirintaman toimintaan tähtäävää sivustoa 

maanantai 6. lokakuuta 2008

Hyvä aika olla etäällä Tottenhamista

In Ramos We Trust.

Tuota hokivat monet viime kaudella, kun liigaottelut menivät miten menivät sen jälkeen, kun Wembleyllä oli juhlat juhlittu. Meikäläinen oli yksi Ramosiin luottaneista. Uskoin, että Ramos tosiaan käyttää loppukauden suunnitellakseen huippuiskuun pystyvää joukkuetta täksi kaudeksi. Nyt tuon luottamuslauseen perään kuuluu pisteen sijaan kysymysmerkki. Niin monta ottelua on mennyt niin pahasti alavireisenä, että kyse ei ole huonosta sattumasta, verkkaisesta alusta kauteen tai jostain muusta tekosyystä. Tottenhamissa on jotain pahasti pielessä, on ollut näköjään jo aika kauan.

Kuka vielä luottaa Ramosiin? Tai keneenkään muuhuun THFC:n johdossa? Kuka on todellisessa vastuussa pelaajahankinnoista? Onko Levyllä aikomustakaan oikeasti satsata jalkapallopuoleen bisneksen sivussa? Onko Commollilla johdon tuki ja luottamus? Aikooko Levy tai muu seurajohto tehdä ylipäätään mitään? Luulisi, että vaikka kyse olisikin joiden mielestä pelkästä bisneksestä, seuraa ei olisi varaa (kirjaimellisesti) laskea Championshipiin. Tämä on nimittäin juuri nyt aika vaarallisen, uskomattoman surullisella tavalla, mahdollinen skenaario. Tässä vaiheessa kautta pelin pitäisi wiganeja ja hulleja vastaan tuottaa ihan erilaisia tuloksia kuin mitä se on tuottanut.

Ramos ei voi paeta "välivuoden", pelaajakadon tai joukkueen hitsaantumistekosyyn taakse. Hän ei saanut joukkuetta pelaamaan viime keväänäkään, jolloin se oli periaatteessa ollut yhdessä pitkään. Ja jo silloin hän sanoi liigacupin jälkeen pelaajien motivoinnin olevan vaikeaa. Jotkus sainoivat silloin moisen kuulostavan huolestuttavalta. Minä ajattelin sen kuuluvan asiaan. Huolestuneet olivat näköjään oikeassa. Tällä hetkellä nimittäin näyttää, että Ramos ei ole täysin sinut jonkin tai joidenkin asioiden kanssa. Vaikka pelaajapakka olisi millainen, hyvä manageri ehkä pystyy luomaan siitä jollain tavalla toimivan yksikön. Tottenham ei ole näyttänyt yhtenäiseltä ja toimivalta pitkään aikaan, edes silloin, kun se oli pelannut pitkään yhdessä. Eikä pelaajalista vieläkään näyt jumbojoukkueen squadilta, vaikka pari toivottua vahvistusta jäikin saamatta. Joukkue alisuorittaa paljon pahemmin ja paljon säännöllisemmin, kuin kukaan saattoi arvata.

Olen joskus asunut muutaman mailin päässä White Hart Lanesta ja ollut päivittäin tekemisissä futishullujen brittien kanssa. Aina, kun Spurs oli voittanut, sai töihin tulla rauhassa ja hyvällä mielellä. Kun peli tökki, tiesi odottaa työpaikalla armotonta kuittailua, sitä kuuluisaa veitsen vääntämistä haavassa. Vaikka kyse on huumorista, se ei pitemmän päälle välttämättä naurata, etenkin kun mieli on muutenkin matalalla. Suomessa tällaista tilannetta ei onneksi ole. Nekin, jotka seuraavat brittifutista ja kannattavat jotain muuta seuraa (eli siis lähtökohtaisesti inhoavat Tottenhamia, vai mitä... ;) ), ovat enimmäkseen ymmällään nyky-Spursista. Tai vaikenevat hienotunteisesti. Suomessa tällaisia ikäviä asioita pääsee piiloon. Voi olla avaamatta nettiä tai ainakin olla lukematta brittifutiksesta mitään. Voi kääntää ajatukset pois Tottenhamista, ja juuri mikään suomalaislehdissä ei muistuta, mitä siellä tapahtuu (paitsi että tänään Tottenham oli Iltalehden urheiluliiteen etusivulla palkittu "Päivän lampaana").

Olen alkukaudesta ollut viikonloppuisin sen verran työllistetty, että pelien seuraaminen on jäänyt todella vähiin. Viimeksi olen katsonut suorana kotimatsin Wislaa vastaan ja sitä ennen kotimatsin Villa vastaan. Wigan- ja Hull-matseista olen vain lukenut ohuesti sieltä täältä. (Tuntuukin muuten, että pelit kulkevat kutakuinkin toistensa kaltaisina apaattisina esittyksinä...) Tällaisina hetkinä pitkä maantieteellinen välimatka Tottenhamiin ja tietämättömyys pelien tarkasta kulusta vähän helpottavat sitä tuskaa, jonka henkinen läheisyys ja seuran tämänhetkinen onneton jama tuottavat.

Haluaisin yhä sanoa, että In Ramos I trust, mutta vaikeaa se on. Kuuden miljoonan punnan vuosipalkalla ei pitäisi tunnustaa pitävänsä välivuotta liigassa ja keskittyvänsä cupeihin. Tai ihmetellä huonoa tuloskuntoa liigassa, kun harjoituspelit kuitenkin menivät niin hyvin. Siis harjoituspelit kesäfiiliksellä pelanneita norwicheja vastaan! (Toki, taas on myönnettävä, että itsekin annoin jonkinlaista painoa noille matseille, uskoin joidenkin hyvien tulosten todella antaneen viitteitä hyvästä liigakaudesta...) Jumbosijalle liigassa sen jälkeen, kun kotona on saatu yksi piste otteluista Sunderlandia, Villaa, Wigania ja Hullia vastaan, ei kerta kaikkiaan ole mitään hyväksyttävissä olevaa selitystä. Niin HUONO joukkue on ollut. Managerinvaihtosirkuksen uusiutuminen on kauhistuttava uhkakuva, joten toivottavasti jotain muuta parantavaa tapahtuu ja pian. En vain juuri nyt keksi, mitä se voisi olla.