Hyvä aika olla etäällä Tottenhamista

In Ramos We Trust.

Tuota hokivat monet viime kaudella, kun liigaottelut menivät miten menivät sen jälkeen, kun Wembleyllä oli juhlat juhlittu. Meikäläinen oli yksi Ramosiin luottaneista. Uskoin, että Ramos tosiaan käyttää loppukauden suunnitellakseen huippuiskuun pystyvää joukkuetta täksi kaudeksi. Nyt tuon luottamuslauseen perään kuuluu pisteen sijaan kysymysmerkki. Niin monta ottelua on mennyt niin pahasti alavireisenä, että kyse ei ole huonosta sattumasta, verkkaisesta alusta kauteen tai jostain muusta tekosyystä. Tottenhamissa on jotain pahasti pielessä, on ollut näköjään jo aika kauan.

Kuka vielä luottaa Ramosiin? Tai keneenkään muuhuun THFC:n johdossa? Kuka on todellisessa vastuussa pelaajahankinnoista? Onko Levyllä aikomustakaan oikeasti satsata jalkapallopuoleen bisneksen sivussa? Onko Commollilla johdon tuki ja luottamus? Aikooko Levy tai muu seurajohto tehdä ylipäätään mitään? Luulisi, että vaikka kyse olisikin joiden mielestä pelkästä bisneksestä, seuraa ei olisi varaa (kirjaimellisesti) laskea Championshipiin. Tämä on nimittäin juuri nyt aika vaarallisen, uskomattoman surullisella tavalla, mahdollinen skenaario. Tässä vaiheessa kautta pelin pitäisi wiganeja ja hulleja vastaan tuottaa ihan erilaisia tuloksia kuin mitä se on tuottanut.

Ramos ei voi paeta "välivuoden", pelaajakadon tai joukkueen hitsaantumistekosyyn taakse. Hän ei saanut joukkuetta pelaamaan viime keväänäkään, jolloin se oli periaatteessa ollut yhdessä pitkään. Ja jo silloin hän sanoi liigacupin jälkeen pelaajien motivoinnin olevan vaikeaa. Jotkus sainoivat silloin moisen kuulostavan huolestuttavalta. Minä ajattelin sen kuuluvan asiaan. Huolestuneet olivat näköjään oikeassa. Tällä hetkellä nimittäin näyttää, että Ramos ei ole täysin sinut jonkin tai joidenkin asioiden kanssa. Vaikka pelaajapakka olisi millainen, hyvä manageri ehkä pystyy luomaan siitä jollain tavalla toimivan yksikön. Tottenham ei ole näyttänyt yhtenäiseltä ja toimivalta pitkään aikaan, edes silloin, kun se oli pelannut pitkään yhdessä. Eikä pelaajalista vieläkään näyt jumbojoukkueen squadilta, vaikka pari toivottua vahvistusta jäikin saamatta. Joukkue alisuorittaa paljon pahemmin ja paljon säännöllisemmin, kuin kukaan saattoi arvata.

Olen joskus asunut muutaman mailin päässä White Hart Lanesta ja ollut päivittäin tekemisissä futishullujen brittien kanssa. Aina, kun Spurs oli voittanut, sai töihin tulla rauhassa ja hyvällä mielellä. Kun peli tökki, tiesi odottaa työpaikalla armotonta kuittailua, sitä kuuluisaa veitsen vääntämistä haavassa. Vaikka kyse on huumorista, se ei pitemmän päälle välttämättä naurata, etenkin kun mieli on muutenkin matalalla. Suomessa tällaista tilannetta ei onneksi ole. Nekin, jotka seuraavat brittifutista ja kannattavat jotain muuta seuraa (eli siis lähtökohtaisesti inhoavat Tottenhamia, vai mitä... ;) ), ovat enimmäkseen ymmällään nyky-Spursista. Tai vaikenevat hienotunteisesti. Suomessa tällaisia ikäviä asioita pääsee piiloon. Voi olla avaamatta nettiä tai ainakin olla lukematta brittifutiksesta mitään. Voi kääntää ajatukset pois Tottenhamista, ja juuri mikään suomalaislehdissä ei muistuta, mitä siellä tapahtuu (paitsi että tänään Tottenham oli Iltalehden urheiluliiteen etusivulla palkittu "Päivän lampaana").

Olen alkukaudesta ollut viikonloppuisin sen verran työllistetty, että pelien seuraaminen on jäänyt todella vähiin. Viimeksi olen katsonut suorana kotimatsin Wislaa vastaan ja sitä ennen kotimatsin Villa vastaan. Wigan- ja Hull-matseista olen vain lukenut ohuesti sieltä täältä. (Tuntuukin muuten, että pelit kulkevat kutakuinkin toistensa kaltaisina apaattisina esittyksinä...) Tällaisina hetkinä pitkä maantieteellinen välimatka Tottenhamiin ja tietämättömyys pelien tarkasta kulusta vähän helpottavat sitä tuskaa, jonka henkinen läheisyys ja seuran tämänhetkinen onneton jama tuottavat.

Haluaisin yhä sanoa, että In Ramos I trust, mutta vaikeaa se on. Kuuden miljoonan punnan vuosipalkalla ei pitäisi tunnustaa pitävänsä välivuotta liigassa ja keskittyvänsä cupeihin. Tai ihmetellä huonoa tuloskuntoa liigassa, kun harjoituspelit kuitenkin menivät niin hyvin. Siis harjoituspelit kesäfiiliksellä pelanneita norwicheja vastaan! (Toki, taas on myönnettävä, että itsekin annoin jonkinlaista painoa noille matseille, uskoin joidenkin hyvien tulosten todella antaneen viitteitä hyvästä liigakaudesta...) Jumbosijalle liigassa sen jälkeen, kun kotona on saatu yksi piste otteluista Sunderlandia, Villaa, Wigania ja Hullia vastaan, ei kerta kaikkiaan ole mitään hyväksyttävissä olevaa selitystä. Niin HUONO joukkue on ollut. Managerinvaihtosirkuksen uusiutuminen on kauhistuttava uhkakuva, joten toivottavasti jotain muuta parantavaa tapahtuu ja pian. En vain juuri nyt keksi, mitä se voisi olla.