Terveisiä Stoke-on-Trentistä. Varmaan ihan kiva kaupunki, josta näin aseman, pari kadunpätkää, yliopiston baarin ja jalkapallostadionin. Harvoin on olo ollut niin suojeltu kuin oli lauantaina Stokessa. Olisi voitu hyvin ottaa liput ja huivit ja muut väritunnukset mukaan ja heilutella niitä mielin määrin, vaikea olisi mahdollisen vihamielisen vastapuolen kannattajan ollut päästä kimppuun. Poliisit olivat vastassa jo asemalla ja löivät käsiin paperilappuset, joissa opastettiin vierailevaa fania perinpohjin. Aseman edestä seurattiin paria fellow yidoa sekä poliisien harvaa ketjua kohti vierasfaneille varattua Staffodshiren yliopiston baaria. Siellä laulu raikasi ja juoksi olut. Tunnelmaa vauhditti lisää screenillä näytetty Wolvesin taistelu Villaa vastaan... :)
Noin tunti ennen ottelun alkua poliisit kiertelivät baarissa ja kertoivat että vierasfaneille varatut bussit odottavat baarin ulkopuolella. Ei muuta kuin bussiin ja matkalle kohti Britannia Stadiumia. Stadionilla bussit ajoivat suoraan vierasfanien sisäänkäynnin eteen, joka oli tehokkaasti eristetty ulkopuolisilta. Täytyy sanoa että järjestelyt ja niiden toimivuus tekivät vaikutuksen.
Sateessa ja palellen seurattu peli teki sekin vaikutuksen. Ei Spurs kovin montaa kertaa häikäissyt, mutta ei voi ainakaan sanoa, etteikö kentällä olisi tapahtunut erityisesti toisella jaksolla. Pikkasen meinasin sydäntä kylmätä, kun näki Kaboulin aloituksessa keskikentällä. Vaan hienosti hoiti Younes homman ja hiljensi ainakin tämän epäilijän. Juuri sellaista yksinkertaista ja suoraviivaista, fyysistäkin, peliä, kuin Britannia Stadiumilla tarvitaan. Bassongin esitys herätti sekin ihastusta läpi ottelun. Aivan loistava homma, että Kingin ja Woodgaten poissaoloista huolimatta (vai juuri siksi?!?!) Tottenhamilla on vakaa topparipari. Bassong pelasi jäätävän ottelun ainakin katsomon suomalaisosaston mielestä.
Mahtoikohan Super Pavin loukkaantuminen olla tällä kertaa onnekas sattuma? Pav on jonkin verran erityyppinen pelaaja kuin tilalleen tullut Eidur. Ainakin toisella jaksolla Spursin hyökätessä siihen päätyyn jossa olimme, Eidurin peliä oli ilo seurata. Vastaavaa kylmäpäistä harkintaa en muista Tottenham-hyökkääjältä nähneeni vähään aikaan. Eidurilla ei ole pallon kanssa kiire, itseluottamusta riittää oikean ratkaisun hakemiseen. Toki vauhti ei ole ehkä ihan entisenlaisensa, mutta Stokea vastaan se riitti oikein hyvin. Tuntui että Eidurin kautta Spurs sai pitkästä aikaa tuotua palloa ylös maata pitkin myös kentän keskeltä, eikä pelkästään laidoilta Balen ja (vähän vähemmän) Krancjarin kautta. Hallittu maali toisen jakson alussa ja loistava oivallus Krancjarin maalia ennen kruunasivat Eidurin ottelun.
Benoit Assou-Ekotton ja Vedran Corlukan yhteenotto selvisi meikäläiselle melkoisella viivellä. BAE ei ilmeisesti pelannut ihan sillä asenteella, mitä tunnollinen "Charlie" odotti. BAE:n pelaamista on ihmeellistä katsella. Siinä yhdistyvät rentous, ylimielisyys, nopeus, taito - ja välinpitämättömyys. Parhaimmillaan loistava puolustaja, pahimmillaan hirveitä hasardeja tekevä aikapommi. Esimerkkinä jälkimmäisestä lauantaina leikkaaminen omalta laidalta omalle rangaistuspotkualueell pallon kanssa. Umpivasurina hieman vaikeaa purkaa palloa kentälle päin turvallisesti... säikähdyksellä onneksi selvittiin.
Tässä Arryn kommentit Bennystä:
Charlie (Corluka) was upset that he didn’t come back and do his job. Benoit is a strange boy. He’s a bit highly strung and hardly speaks English. If you say something to him he’s hard work. He hasn’t improved his English in the couple of years he’s been here."
Asked why the player had walked off on his own, Redknapp replied: "He didn’t know the result! He probably thought we’d drawn.
"He’ll turn up Wednesday and play great, but he won’t know we’re playing Fulham until someone tells him. That’s how he is. He’s unreal. He walks off and he’s thinking about the music he’s going to play when he puts his headphones on."
Ei ihme, jos peli näyttää välinpitämättömältä, jos Benny ei edes tiedä, paljonko peli ja ketä vastaan pelataan! Tuossa on toki jonkin verran arrymaista liioittelua ja ainakin tuon kielitaidon osalta puhdassta bullshittiä, mutta hyvin ilmeisesti Arryn sanoissa on myös vinha perä. Tätä tukee taannoinen BAE:n antama haastattelu, jossa hän myönsi, ettei edes itse asiassa pidä kovin paljon jalkapallosta! Todella mielenkiintoinen heppu.
En tiedä miltä kannustus kuulosti televisiosta, mutta ainakin meikäläiselle Stoke-fanien esitys oli pettymys. Tai sitten huuto ei kuulunut yli ympärillä huutaneiden Spurs-fanien. Spursin osastossa meiniki vähän jähmeni avausjakson loppua kohden, mutta Eidurin maali käynnisti kunnon chäntit, jotka kestivät oikeastaan koko toisen puoliajan.
Matsin jälkeen saatiin odotella sateessa tovi jos toinenkin kyytiä junalle, mutta se ei niissä fiiliksissä paljon painanut. Voitto maistui uskomattoman hyvältä. Se näkyi myös pelaajista, erityisesti Awesome Dawson tuuletti ennen pelaajatunneliin menoa todella vapautuneesti ja naama tavallistakin leveämmässä virneessä.
Reissun lopullinen anti oli se sama vanha: takaisin Spursin matsiin pitäisi päästä mahdollisimman pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti