torstai 10. tammikuuta 2008

Hmmmmm....

Eilinen liigacupin välierän avausosa oli hämmentävä. Tottenham hallitsi noin 45 minuuttia ottelua ars*nalin vieraskentällä täydellisesti, mutta teki vain yhden maalin. Ja tietysti kotijoukkuekin teki ottelun loppupuolella yhden, ja tietysti kimmokkeella hyökkääjän käden kautta. 1–1 ars*nalin vieraana ei sinänsä ole hullumpi tulos ja jättää Tottenhamille suotuisat asetelmat toiseen välierään Lanella parin viikon päästä. Silti tasapelissä oli puun maku, niin ylivoimainen vierasjoukkue ajoittain oli. Toisaalta siinä ei ole mitään uutta, että Tottenham ei kykene "tappamaan" peliä nykäisemällä johdon varmemmaksi kuin yhden maalin suuruiseksi.

Suurin posi eilen oli meikäläisen mielestä hieno pelaaminen JOUKKUEENA. Tottenhamin painostaessa oli oikein hätkähdyttävää seurata, kuinka jokainen taisteli ja yritti ja luotti itseensä. (Tai sitten pubin televisiossa oli joku vika, jonka takia viesti pelitapahtumista meikäläiäsen aivoihin kärsi matkalla jonkinlaisista muunnoksista...) Sellaista on nähty viime aikoina liian harvoin. Joukkueessa ei ollut heikkoa lenkkiä. King oli oma vanha itsensä alakerrassa, ja auttoi hienolla esityksellään Dawsoniakin, joka oli vuorenvarma. Lee oli yksi iloisimmista yllätyksistä, ja koko keskikenttä Steed-O'Hara-Jenas-Lennon jaksoi juosta ja prässätä ja pitää ars*a takajaloillaan pitkät tovit. Berbatov oli kärjessä aivan fantastinen (vaikka taisikin väsähtää ottelun lopulla), ja Keane pelasi myös hyvin. Joukkueen esitystä ei himmennä se, että vastustajalla oli wenger fc:n ylistämä nuoriso-/reservipainotteinen kokoonpano. Jos Spurs jatkaa yhtä ennakkoluulottomasti tulevissa otteluissa myös liigassa, uskallan olla jopa luottavainen.

Ramosin tiukin veto löytyi tolppien välistä. Robbo ei "huilannut" tai ollut "loukkaantunut", Robbo oli tiputettu avauksesta. Cerny hoiti torjumisen hyvin, eikä voinut tyypillisen woolwichwanderersimaisen onnekkaalle maalille mitään. (Saa nähdä, käytttääkö wenger tuotakin maalia todisteena siitä, että walcott kuuluu maajoukkueeseen.) Robboa ei paljon hymyilyttänyt penkillä, eikä ihme. On mielenkiintoista nähdä, mitä maalivahdin tontilla tapahtuu lähiviikkoina.

Vaikka sinänsä makea voitto jäikin ottamatta, olen asiasta kohtalaisen varma: SPURS ARE ON THEIR WAY TO WEMBLEY!

Ottelun kohokohdat

Ei kommentteja: